Kansallinen etätyöpäivä antaa luvan jättää tukan föönaamatta ja jättää villasukat jalkaan. Meidän toimistolla tosin tossutellaan villasukissa tavallisinakin työpäivinä, mutta omalla sohvalla villasukista nauttii jotenkin enemmän. Etäpäivä kuluttaa tietysti vähemmän energiaa ja säästää auton ratissa kiroilua, mutta on sillä muitakin hyviä puolia. Työmatkasta säästyvän ajan voi käyttää lehtien lukuun, koiran kiireettömään aamulenkkiin tai vaikka kännykän torkkukytkimen paineluun peiton alla.

Etätyöpäivällä on niin paljon hyviä puolia, että meidän yrityksessä muutkin kuin toimari saavat nauttia siitä. Kaikilla ja kaikissa tehtävissä ei tietysti ole mahdollisuutta valita sitä, missä työnsä tekee. Asiakas voisi vierastaa jutustelua keittiönpöydän äärellä lasten syödessä aamupalaansa. Oma kotikaan aina ole siinä järjestyksessä, että sinne kehtaisi vieraita tuoda. Mutta välillä on vapaus valita, missä tietokoneensa avaa. Onkohan etätyössä vapaus se juttu?

Lue lisää...

Alati askarruttava kysymys on, voisiko tämän tehdä paremmin? Paremmin vaikka asiakkaan, työntekijöiden tai työn lopputuloksen näkökulmasta. Tiedän, että joidenkin mielestä esitetty kysymys tuntuu ahdistavalta. Onko aina oltava parempi kuin eilen, onko aina yllettävä erinomaiseen? Parempi tai erinomainen suoritus ei kuitenkaan minun mielestäni tarkoita sitä, että on ponnisteltava enemmän. Minusta "paremmin" tarkoittaa helpommin, nopeammin tai tehokkaammin vähemmällä uurastamisella. Paremmin ei siis ole enemmän työtä, ajatushan on täysin kestämätön!

Kuinka voisin yksinkertaistaa viestini? Miten voisin elää omaa elämääni paremmin? Olisiko minulla silloin vähemmän töitä ja enemmän aikaa perheelle, harrastuksille ja kauniille ajatuksille. Vinkkejä otetaan vastaan.

Lue lisää...

Odottelin myöhässä olevaan Pendolinoa hyisessä viimassa ja ajattelin, että tiedottaminen on sitten taitolaji. Kymmenen minuuttia jäisellä junalaiturilla tuntuu ikuisuudelta, kun junaa ei kuulutuksista huolimatta näy. Jaa, että miksikö seisoin muiden tavoin laiturilla, enkä aseman kuppilassa kuuma kahvi nenäni edessä. No, ystävällinen naisääni oli juuri kertonut, että juna tulee ja lähtee. Ei tullut eikä lähtenyt, kuulutukset sen sijaan loppuivat kokonaan.

Omassa työyhteisössäni säännöllisesti pidettävillä tiimipalavereilla on ollut iso merkitys tiedonkulun parantamisessa. Vähän vanhanaikaiseltahan tuo tiimipalaveri kuulostaa, mutta yhtä kaikki kelpo tapa kertoa, missä mennään ja mitä tullaan tekemään. Koskaan ei kai voi tiedottaa liikaa. Onko joku kuullut, että työtyytyväisyystutkimuksen mukaan oltaisiin tyytyväisiä tiedottamiseen yrityksessä?

Lue lisää...

Kehitys ei kehity itsestään, vaan vaatii jatkuvaa hereillä oloa ja avointa mieltä. Kehittämisimpulsseja antavat esimerkiksi asiakkaat, uusi tutkimustieto, muutokset taloudellisessa ja poliittisessa ympäristössä sekä eri toimialoilla tapahtuvat muutokset. Yrityksen sisällä tapahtuva keskustelu nostaa usein pinnalle asiakkaiden tulevat, ehkä vielä tunnistamattomat palvelutarpeet.

Pk-yrityksen toiminnan kehittäminen tapahtuu pienin askelin, välillä verkkaisesti edeten ja joskus nopein sykäyksin. Pienessä yrityksessä kehittämistyötä ei voi delegoida tukitoiminnoista vastaavalle kehitysyksikölle, joten kehittäminen on kytkettävä jokapäiväiseen toimintaan kysymällä "Miksi?" ja "Miten teemme tämän paremmin?" Kehitystyötä voi verrata aikuisen oppimiseen; yhdistetään entiseen osaamiseen uutta, käännetään seosta hetki jos toinenkin ja luodaan yhdistelmästä jotakin uutta.

Lue lisää...